Cloverfield (2008)

http://www.imdb.com/title/tt1060277/
Katastrofielokuva, peukalo alas

Yhden tempun hevonen saa enintään yhden tähden. “Blair Witch meets Godzilla” 9/11-tatsilla, ikävästi vain konseptien huonot puolet ja kliseet käytetään. Seuraa 80 minuuttia liikepahoinvointia ja maailman ärsyttävimpien päähenkilöiden joukoturkkamaista kuolausta kameralle. Mörkökin voittaisi “Vuoden tyhmimmän näköinen monsteri” -palkinnon ellei uuden Beowulfin Grendel olisi vielä nolompi.

Se sissimarkkinointikampanja kaikkine väärinkäsityksineen oli (taas) miljoona kertaa parempi.

The Dark Knight (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0468569/
Toiminta/sarjisleffa, peukalo ylös

Ei pärjää Beginsille, koska on a) ylipitkä, b) ylipitkä ja c) ylipitkä, sekä siihen on tungettu silti ihan liikaa minkä ansiosta on myös sekava. Turha irvailla sormustarun monille lopuille, kun Pätä-Pätässä yritetään niin epätoivoisesti loppunousua, joka ei kuitenkaan toimi käytännössä koskaan. Leffan olisi voinut lopettaa Jokerin pakoon, tai Jokerin sairaalakäyntiin, tai Jokerin roikkumiseen ylösalaisin. Mutta kun ei vaan osattu. Samaten, Kaksinaaman uran lopetus näin lyheen oli kyllä hahmon väärinkäyttöä. Jokeri on kyllä huima pahis mutta olisi ansainnut paremman elokuvan…

…joka on silti hienoa työtä ja jälleen osaltaan tuo sarjisleffoja lastenviihteestä samalle viivalle “oikeiden” elokuvien kanssa. Sitten sekalaisiin havaintoihin.

Nyt kun on nähnyt Maggie Gyllenhaalin ja Katie Holmesin samassa roolissa niin täytyy todeta, että kyllä oli ihan eri kaliiberin näyttelijättäristä kyse. Lienee selvää, kumman eduksi.

Jännää muuten odotella DVD:n tuloa. Satavarmasti tästä tulee nimittäin n+1 fanedittiä, jossa on leikattu pois Hong Kong -jakso, turhaa läpänheittoa, sekä Kaksinaaman murhatyöt, sekä elokuva loppuu Jokerin uhoamiseen Dentistä “ässänä hihassaan”. Tiukasti editoimalla tuohon voisi korkeintaan liittää Gordonin lopun monologin “he is the dark knight” sekä Batmanin paon (no onhan Batman juuri pahoinpidellyt SWAT-tiimin perinpohjin – ei pimeässä niin huomaa että takaa-ajo alkaa täysin väärän rakennuksen pihalta). Lepakkovalon murskajaiset tosin vex. Kestoakin olisi tämän jälkeen inhimillisemmät vajaat kaksi tuntia.

Ja Jokeri on takuulla ensimmäinen pahis joka onnistuu näyttämään pelottavalta riehuessaan… Fiskarsin perunankuorimaveitsen kanssa.

The Devil Wears Prada (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0458352/
Draama/satiiri, peukalo alas

En ihan 100% ymmärrä, miksi tätä mainostettiin (käytännössä) pelkkänä naistenelokuvana. Onhan tässä jo alkutekstijatkossa nähtävää mieskatsojilekin. Öh, vakavasti, kyseessä on pikemminkin muotilehden toimitukseen sijoitettu satiiri sairaasta työyhteisöstä, jossa sosiaalisesti vammainen johtaja pompottaa nöyristeleviä mutta toisiaan selkäänpuukottavia alaisiaan, ja sellaisenaan elokuvan luulisi koskettavan kaikkia konttorirottia. Herkulliset henkilöhahmot ovat humoristisuudestaan huolimatta riipaisevan aidon oloisia, enkä nyt sanoisi, että “paholaismainen” päätoimittajakaan on suoranaisesti ilkeä (nälvii kaikille tasapuolisesti, eikä kiusaa ketään tiettyä), vaan ympäristönsä tuote – miesjohtajalla moisessa käytöksessä kun ei välttämättä nähtäisi edes mitään outoa (joskaan ei silti päästäisi hyväksi esimieheksi haukkumaan).

Tässä vaiheessa elokuvalla olisi vielä ollut ainesta perinteisellä tähtiasteikolla neljään tähteen tai ylikin. Mutta sitten elokuva kaatuu kuin korkokenkänsä catwalkilla katkaiseva anorektikko, sillä ylisentimentaalinen loppuratkaisu (ja sen pohjustaminen noin elokuvan puolivälistä alkaen) on kuin ummehtunut tuulahdus 50 vuoden takaisesta Hollywoodista. Sanomana tuntuu olevan, että nainen ei kuulu uraa luomaan vaan nyrkin ja hellan väliin – perheonni on taattu vasta kun nainen valitsee korkeintaan miehensä työtä vähäarvoisemman työn, jos sitäkään, ja on 24/7 passaamassa. Samaten annetaan ymmärtää, että sosiaalinen kiipiminen on jo määritelmällisesti väärin ja voi johtaa vain turmioon, eli olkoot vähäväkiset vain hiljaa ja tyytykööt asemaansa älkäänkö edes kuvitelko nostavansa päitään mullasta kun bättre folk ajaa Rollsilla yli/ohi.

Wanted (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0493464/
Sarjisleffa, peukalo ylös

Aloituskohtaus oli sen verran mehevä, että sen jälkeen leffalta odotti jo vaikka mitä. Ikävä vain, että sen jälkeen meille esitellään whinettävä päähenkilö, joka vinkuu enemmän kuin Luke ja Frodo yhteensä, ja vinkunaa jatkuu ainakin puoleenväliin elokuvaa. Liian monta hyvää ideaa jätetään puolitiehen, juonessa on jäteauton mentäviä aukkoja ja lopputwisti toisensa perään on jotenkin möh. Bekmambetovin Venäjän-töitäkin vaivaa vähän sama vika? Night Watchissakin piti niiiiiin korostaa päähenkilön olevan luuseri ja sitten kikkailtiin ihmeellisiä twistejä.

Plussaa rapisee kuitenkin siitä, että silloin kun toimintaa on, se toimii, ja asenne on kieroutuneen tyly, etenkin lopun naseva sanoma. Myös idea- ja hahmotasolla on tarpeeksi houruisuutta. (Varsinkin jos on altistunut Kas-Pin -houruamiselle, nousee elokuva aivan uusiin sfääreihin.) Efektitkin ovat aika mielenkiintoisia ja käihiä.

(Suomeksi: siinä on Angelina, niin siitä ei voi olla pitämättä.)

Apropoo, ei oo mitään havaintoa alkuteoksesta, mutta jotenkin tuntuu että vodkalla vaivat parantava “the Russian” on kyllä ohjaajan lisäämä hahmo…

AVPR: Aliens vs. Predator – Requiem (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0758730/
Scifi/toiminta/kauhu, peukalo ylös

Saa nähdä meneekö tämä taas yliarvostuksen puolelle, mutta tämä tuntui jo heti katsottaessa kertaluokkaa paremmalta kuin ykönen, eiköhän se riitä jo antamaan osviittaa Eihän tämä vieläkään ole “oikea” Alien, mutta “oikea” Predator kuitenkin, ja minä tyksin enemmän kuin Alien3:sta tai kamalasta Resurrectionista.

Mutjoo, pidin. Tosin välillä se teinislasher-meininki rasitti, mutta yllättävän tehokasta toimintaa, jopa yllättäviä tappoja, välistä ihan aitoa pakokauhun luontia sekä pari todella ilkeää kohtausta. Suositellaan kaikille synnytyspelkoisille. Plussaa etenkin Predatorien kotimaailman näyttämisestä, samaten CGI:n hillitystä käytöstä, miinusta siitä että kuva on välillä niin pimeä että vaikka miten säätäisi laitteita ei meinaa selvää saada. Voisi rutkuttaa myös siitä, että vähän turhan aikaisin Allut tuotiin Maahan, mutta menee tämä näinkin. Kommenttiraidan mukaanhan kolmosessa keskityttäisiin nimenomaan Weyland-Yutanin ja USA:n armeijan yrityksiin varastaa Predatorien teknologiaa, eli ihmiskunta ei suinkaan ole itse keksinyt Alien-saagan hypermoottoreita, plasmakiväärejä ja smartguneja.

Tosi analyytikko valittaisi, että turhan paljon on faniwänkkäystä, yksi päähenkilöistä on “Dallas”, meillä on äiti-tytärpari, Stryker-miehistönkuljetusajoneuvolla ajelun kuvakulmat ovat oudon tutunoloisia, helikopterin laskeutumisalustalla on jännät paikat, Allu kuolaa kauhistuneen naisen naaman vieressä, jne. Vaikka loppu on asiallisen tyly, on se varastettu 1:1 Resident Evil: Apocalypsesta helikopteria myöten. Mutta koska en ole tosi analyytikko niin kohautan vain kulmakarvojani.

Southland Tales (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0405336/
Satiiri/dystopia/maailmanloppu, peukalo ylös

En vieläkään voi varmuudella sanoa, mistä leffassa oikein oli (yhteiskunnallisen satiirin ja maailmanlopun ohella) kyse, vaikka olen lukenut IMDB:n FAQ:n ja Salon.comin käytännössä samansisältöisen jutun, mutta silti haluan ehdottomasti lisää tämmöistä houretta. Jos viimeiset ennen maailmanloppua lausutut sanat ovat Nobody rocks the cock like Krysta Now! niin konseptilla ei voi hävitä. Lisäksi leffassa on viittauksia sinne ja tänne noin piljoona, niin että varmasti sadannellakin katsomiskerralla pysäytyskuvaa hinkkaamalla löytää jotain. Siitä vedän noottia, että leffan tarinaa paremmin ymmärtääkseen olisi pitänyt lukea oheistuotteiksi kynäillyt sarjakuvat. Ihan tuli mieleen Star Wars -prequelit…

Mutjoo, apokalypsillä johon on castattu The Rock, Sarah Michelle Gellar, Christopher Lambert ja Justin Timberlake, ei voi mennä pieleen.

Satunnaisia havaintoja ja triviaa esimerkkeinä elokuvan pikkutarkkuudesta ja yleisestä sekoboltsiudesta:

  • Uutislähetyksiä ja armeijaa sponsoroivat Bud Light ja Hustler. Tuplasti huvittavammaksi tämä menee, koska koko loppuleffan ajan kertojahahmo Pilot Abilene kittaa Budia tölkistä niin ettei varmasti jää huomaamatta. Toisaalta, mikä osa product placementista on parodiaa ja mikä ei? Ainakin Alienwaren PC:t ovat hyvin framilla…
  • Patriot Actin laajentamisen kuvitus kahdella jörnivällä ronsulla. Repesin. (Sama imagografiahan toistuu sitten leffan maailman sisäisessä automainoksessa….)
  • Bangbus. Hei oikeesti, Richard Kellyn olisi pitänyt kysyä asiantuntijoilta parempaa esimerkkiä epäeettisestä pornosta, Bangbus kun on aika kesyä kamaa oikeastaan. Olisi käyttänyt mieluummin esimerkkinä vaikka Max Hardcorea (vatipäistä tuottaja-ohjaaja-pornotähteä joka pornon vastustajien olisi pitänyt keksiä ellei häntä olisi oikeasti olemassa)
  • Viivästynyt peilikuva. Niinku WTF?
  • NOW! talkshow’han on suorastaa hyperrealistinen — nykyisiä talkkareita lienee mahdoton enää parodioida.
  • Rantavahdeilla pelastusrenkaiden sijasta Barrettit.
  • Elokuva elokuvassa, The Powerin käsikirjoitus on itse asiassa ennustus mitä tulee tapahtumaan.
  • Muriel Fox. Fox Mulder käännettynä?
  • “And miles to go before I sleep”… kumpi kampi oli kopioinut vai saiko Q idean kupata samaa runoa tästä riippumatta?
  • “Oderint tum metuant” voi viitata keisari Caligulan lisäksi myös kanafarmari Heinrich H:hon, hänen lempisanonnakseen (jota hän toisteli useasti ennen kuin tie aukesi ruskeille pataljoonille) kun kerrotaan, jotta “monet eivät ehkä tule pitämään meistä, mutta kaikki tulevat pelkäämään meitä!” (sopisi myös paremmin pollariauton kylkeen tässä asiayhteydessä).
  • Musikaalinumero. Repskops.
  • Jäätelöauto. Voi olla kaukaa haettua, mutta KLF:n biisissä Justified and Ancient Suuret Muinaiset ajavat nimenomaan jäätelöautolla. Ja KLF taas tunnetusti oli inspiroitunut Shean & Wilsonin Illuminatus!-trilogiasta, joka myöskin on hämärä metafyysinen ja postmoderni apokalypsi. Pitää itse asiassa lukea se, josko löytäisi enemmänkin yhtymäkohtia…

The Bridges at Toko-Ri (1954)

http://www.imdb.com/title/tt0046806/
Sota/draama, peukalo ylös

Mjoo. Ikäisekseen pirun hienoa ilmakuvausta, aitoa militäärikalustoa (F9F Panther vaan on niin sexy vaikka oli jo käyttöön otettaessaan suorine siipineen vanhanaikaista tekniikkaa), ja ihan päteviä efektejäkin. Ja tietysti se harvinaisen omaperäinen idea, että lennetään it-tulen täyttämän kanjonin läpi pommittamaan parin metrin levyistä tuuletu… siltaa.  Kiitollisesti tällä kertaa ei tarvitse kärsiä hassusti maalatuista jenkkikoneista MiGeinä koska toimintakohtaukset keskittyvät maamaaleja vastaan rynnäköintiin. Täysin toissijaisina huomioina tarina on ihan onnistunut ja yllättävän syvällinen & raadollinen, ja sen lopetuskin on epätyypillinen Hollywoodille, ja näyttelijätyökin on pääsääntöisesti hyvää.

Sitten sinne valivaliosastolle: elokuvan piiiiiiitkä ja tylsä kakkosnäytös tuhoaa koko elokuvan rytmityksen. Kyllähän minä ymmärrän että 50-luvulla elokuvissa oli pakko änkeä sotaleffaankin mukaan rakkaustarina, mutta olisi se nyt voitu jumankavita rytmittää palasiksi muun materiaalin sekaan niinkuin yleensä tapana on/oli (vrt. Top Gun) eikä keskeyttää tarinaa ~45 minuutin ajaksi. Kiitollisesti pääparilla Holden & Kelly ei ole kemiaa lainkaan (joojoo, on Grace Kelly nätti, so?) ja leffan huumorikin on mitä on.

Ihan lopussa toki selviää miksi aitoa kalustoa oli suotu käyttöön niin hövelisti — indoktrinaatiota on toki ripoteltu sinne tänne mutta neljättä seinää rikkovasta loppumonologista puuttuu vain lähimmän värväystoimiston puhelinnumero.

Iron Man (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0371746/
Sarjisleffa, peukalo varovasti ylöspäin

Kun Tony Stark sekoilee, tai peltisetä rankaisee tale-tabbeja (itsesensuuri vaatinee kutsumaan näitä “kymmenen sormuksen liitoksi” tjsp.) on elokuvassa tenhoa (tuplaliekinheittimet = instant win). Ylipäätään Stark on piristävän erilainen supersankari siinä, että hänellä on kivaa, normisupersankarin kun pitää jostain kumman syystä olla ankaran protestanttisen työetiikan painama angstinen itsensäruoskija. Tosin pitää kyllä ihmetellä onko Stark kaapissa, on nimittäin kumma jos ei ala laitattamaan Pepper Pottsin läsnäollessa… (Paltrow’lle sopii muuten punainen tukka blondia paaaaaaaaaaaaljon paremmin.)

Mutta liian usein jämähdetään paikalleen (alun Afganistan-jakso, loppupuolella pari labraräpellystä, Jeff Bridges Show) jotta lopputulos kantaisi täysillä. Pakollinen petturijuonikin oli kyllä lähinnä hoh-hoijaa. Samaten, Starkin 180 asteen käännös yhtäkkiä (no, 3 kuukautta) on luokkaa “ei edes teoriassa uskottava”, pikemminkin katkeroitunut ja kostonhimoinen olisi realistisempaa.

Vielä typerämpää on selitellä pitkät pätkät kuinka muutaman sirpaleen takia pitää olla ihmehärpätin rintalastassa. Jos se on kerta magneetti, niin eikös se ime sirpaleet sitten itseensä, jolloin sen voisi kohta poistaa, tai viimeistään länsimaisen kirurgian piirissä luulisi sirpaleiden poiston olevan hanskassa? Parempi olisi ollut selittää vaikka, että sydänhermot ovat tuhoutuneet ja tämä tarvitaan “tahdistimeksi”, tai mihin Pepperin lahja itse asiassa viittaa, että Starkin koko sydän olisi tuhoutunut ja kyseessä olisi keinosydän.

En edes ala siitä, että jos kerran Starkilla on edelleen yli puolet yhtiönsä osakekannasta, niin miksi ihmeessä antaa hallituksen syrjäyttää hänet tj:n pallilta kun voisi sormiaan napsauttamalla vaihtaa hallituksen?

Mutta typeräähän se toisaalta on vaatia muuten viihdyttävältä supersankarielokuvalta logiikkaa.

Apropoo, kaikki me myomeerifetisistit kyllä kusimme housuihimme lopputaistelussa, joka on selkeästi ‘Mech vastaan Elementaali -matsi. Ja sitten vitutti kuin pientä apinaa, kun muistaa että Roland Emmerichin vakiotuottaja Dean Devlin istuu edelleen Battletech/Mechwarrior-lisenssin kanssa kuudetta vuotta peukalo perseessään ja että lähitulevaisuudessa tulossa on korkeintaan Macross/Robotech-liveaction (Macross toki oli ennen Battletechiä – jonka mechat olivat pahimmillaan 1:1 kopioita ensin mainitusta- mutta kun anime lähtee lapsesta hakkaamalla).

The Machine Girl / Kataude mashin gâru (2008)

http://www.imdb.com/title/tt1050160/
Eksploitaatio, irtopeukalo syömäpuikkojen varassa ylös

Tähän elokuvaan on tiivistetty jokseenkin se kaikki parhaus. Koulupukuinen japanilaistyttö? Lisää japanilaiskaunottaria? Ultraväkivaltaa? Minigun? Ninjoja? Ultraväkivaltaa? Yakuza? Kajahtunutta huumoria? Vielä kajahtaneempi soundtrack? Ultraväkivaltaa? Kaikki löytyy. Nivottuna perinteisen kostotarinan muottiin, joka tarantinomaisesti vieläpä alkaa lopusta. Pakkokatsottavaa.

Doomsday (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0483607/
Post-apo, peukalo ylöspäin

Nojoo. Samaan tapaan kuin Shoot’Em Up oli (kasari)äksönin Greatest Hits, niin tämä on genre-elokuvan vastine sille. Kaikkien zombie- ja postapokliseitten lisäksi löytyy ihan kaikki aina Aliensin ilmakehäprosessorista Boromirin kuolinkohtaukseen. On gladiaattoritaistelua keltaiseksi saturoidulla areenalla. On Musta Ritari, epäilyttävän tutun näköinen linna järven takana (vieläpä ritarimiehityksellä) ja kappaleiksi räjähtävä pupujussi. On silmälappuinen ja asennevammainen sankari, on romuautojen takaa-ajoa syrjäisellä tienpätkällä… jne. jne. jne.

Tässähän olisi siis kaikki ainekset Teh Päräyttävimmäksi Elokuvaksi Eva, mutta jokin tökkii. Ehkä se, että leffa jää muutamaan otteeseen laahaamaan paikalleen – esmes Glasgow’ta hallitsevan jengin ateriointikohtaus sitä edeltävine pelleilyineen on ylipitkä, samaten lopun takaa-ajon tappelu autossa.

Samaten, Lara Croftina uransa aloittanut Rhona Mitra on edelleen muodollisesti pätevä päärooliin, mutta asennevaihde olisi saanut olla viittä pykälää isommalla. Samaten, genre huomioiden, on käsittämätöntä miksei Kellopeliappelsiinista alkaen vatipäiseksi pahikseksi typecastattu Malcom McDowell irroittele kerrankin oikein kunnolla, vaan luulee selkeästi olevansa ns. vakavasti otettavassa elokuvassa (jopa ihQkasarissa Blue Thunderissa pyöritti silmiään & hohotti paaaljon enemmän).

Lopulta ongelmaksi jää, että eri kohtaukset ovat liikaa yhteenliimatun tuntuisia. Keskittämällä kaikki tapahtumat Glasgow’hun ja eliminoimalla Morian kaiv… ydinpommisuojan läpi tehty matka Camel… no sinne anarkosyndikalistiseen feodaalikommuuniin (ja etenkin ilman että leikataan välillä Lontooseen missä herrat isoherrat hikoilevat ruttoepidemian takia) tämä olisi voinut toimia paremminkin. Niin, ja em. parannukset näyttelijätyöhön myös olisi kaivattu. Kivaa oli kuitenkin, mutta odotin enemmän.