Tag: kauhu

Dead Snow / Død snø (2009)

http://www.imdb.com/title/tt1278340/
Zombie/komedia, peukalo ylös ettei sitä ylletä puremaan

Leffa tempaa mukaansa tehokkaalla johdantojaksolla, jossa uhrin pako natsizombeilta on rytmitetty Griegin Vuorenkuninkaan salissa tahtiin. Seuraa varsinainen pohjustus, joka ei yritäkään olla mitään omaperäistä: joukko nuoria matkaa syrjäiselle mökille ördäämään, paikallinen vanhus varoittaa Pahasta, varoituksia ei kuunnella, vaan juodaan ja sekstataan vaikka löydetäänkin Kirottu Esine ™, ja sitten alkaakin tapahtua. Vaan nytpä ei olekaan mikään joukko random-kellarimörköja asialla, vaan kokonainen tuntureille ammoin jäätynyt SS-Einsatzkommando!

Leffan tekijät ovat selkeästi kauhuleffojen faneja, sillä pieteettisyydellä genren muotoa kunnioitetaan. Postmoderneissa viittauksissa suorastaan ryvetään, alkaen yhden hahmon Braindead-t-paidasta ja päätyen itsetarkoitukselliseen Evil Deadille kuittailuun. Luonnollisesti alan perustyökaluun eli moottorisahaankin päästään turvautumaan, ja kun Jonsered pärähtää käyntiin ja syöksytään epäkuolleiden laumaan, alkaa soimaan iloinen kitarapoppi.

Elokuva ei siis yritäkään olla haudanvakava, vaan splatter-henkinen kauhukomedia. Ilahduttavasti kuvaa ei nyt myöskään saturoida vaan Norjan tunturien valo pääsee oikeuksiinsa. Kliseisyydestään huolimatta (johtuen?) Død snø onkin lajinsa parhaimpia edustajia, ja varsinkin lopun veripalttukekkereissä on sellaista menoa ja meininkiä ettei moista ole nähty sitten alan klassikkojen. Superbonukset moottorikelkan luovasta käytöstä sekä asianmukaisesta lopetuksesta.

Outpost (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0892899/
Zombie, peukalo teleporttaa alas

No sitten seuraava yrittäjä suuressa natsizombispesiaalissani. Juonentapaisena joukko palkkiksia, jotka ilmeisesti ottivat maittensa inteistä lähtiessään asepuvut mukaansa jotta kaikkien aselaji ja kansallisuus kävisi selväksi, ottaa keikan hämäräperäiseltä sedältä, ja tupsahtaa bunkkeriin jossa SS teki aikanaan hämäriä kokeita “yhtenäisellä kenttäteorialla”. Lopputuloksena kuolemattomat natsit ilmestyvät tyhjästä ja alkavat harventaa porukkaa. Kuva on saturoitu niiiiin tuoreen tuntuisesti lähes mustavalkoiseksi, mikä peittää myös osin budjetin pienuutta. Lisäksi tuotetta vaivaa yleinen ponnettomuus ja tylsyys (liikaa aikaa käytetään sen härpättigeneraattorin kanssa nysväämiseen), vaikka perussäikyttelyt ja Aliensin rippaaminen onkin hallussa.

Horrors of War (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0439615/
Zombie/sota, peukalo alas

Iät ajat katsottavien pinossa roikkunut indie on harmillinen tapaus. Harrastajaporukalla on ollut sen verran hyvät ja autenttiset rensselit käytössään, että olisi oikeasti kannattanut mieluummin tehdä pienimuotoinen sotaleffa toisen maailmansodan länsirintamalta kuin sotkea siihen nolon näköisiä ihmissusia ja supersotilaita. Tai ehkei sittenkään, nytkin näyttelijätyön laatu heittelehtii vähän turhan paljon, ja saman kohtauksen sisälläkin taistelukoreografia vaihtelee ammattilaistasoisesta nolostuttavaan. Ja mitämitä, hullu tohtori oli pakotettu työhönsä? Ei kuulu genreen tuommoiset vetistelyt.

Teeth (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0780622/
Slasherkomedia, p…. peukalo lerpahtaa alas

Joo-o. Pippeleitä poikki rouskuttava pimppi naurattaa vitsinä muutaman kerran, ja muutama muukin kohtaus on ratkihauska, mutta kyllä eväät oli kuitenkin syöty nopeasti (heh) vaikka leffalla olikin pointtinsa. Ois toiminut paremmin lyhärinä tai jonkun kauhusarjan jaksona. Tosin, huonompaakin kauhua ja komediaa on valkokankaalla käynyt metritolkulla, mutta asiahan on niin ettei Keskilännen lakeuksilla jumalauta pilkata pidättyväisyyskampanjoita, kreationismia ja tekopyhää elokuvasensuuria, mikä lienee syynä siihen että leffa haudattiin unohduksiin.

Sitäpaitsi, slasher-perinteeseen kuuluu koukuttaa katsoja tisuleilla leffan alkupuolella, eikä vasta loppumetreillä.

Frontier(s) / Frontière(s) (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0814685/
Gorno, peukalo tervehtii voittoa

Tämähän voisi olla melkein jatko-osa À l’intérieurille, nyt on sitten “nuorison” mellakointi joka edellisessä alkoi valunut täysin yli äyräitten. Kerrankin leffa alkaa lupaavasti ja melkein antaisi luvata, että gornolla olisi kerrankin onnellinen loppu – päähenkilökaarti kun on kaduilla rettelöitsevää “nuorisoa” ja heidän punavihreitä ystäviään, joka on tehnyt kaikenlaista kansalaisoikeuksiin kuuluvaa kuten pankkiryöstöjä ja poliisimurhia. Tässä vaiheessa Smash Asemin jälkipuintia nyreänä seurannut katsoja odottaakin siis veripaltun valmistusta jo innolla.

Hetken epäilyttää jo, tehdäänkö tässä itse asiassa parodiaa, kun maaseudulla on taas kerran syrjäinen motelli jolla synkät kellarit, ja siellä asuu sisäsiittoinen kyömyniskaisten kannibaalipunaniskojen klaani (siinä vaiheessa oli jo repskops kun auto ajaa portista ja Hammer Horror -tyyliset kirkkourut pauhaavat taustalla). Ja taas kerran seksin harrastamisesta rankaistaan, ja niin edes päin, kunnes jokikinen klisee alkaa olla käytetty. Mutta sitten potti räjäytetään NATSEILLA! Klaaniaan johtava entinen SS-mies von Geisler joka meuhkaa edelleen saksaksi rotupuhtaudesta on jotain käsittämättömän vastustamatonta. (Tosin olisi nyt laitettu hyräilemään jotain vähän räyhäkämpää kuin Lili Marlenea.)

Raina eteneekin ihan lupaavasti, kunnes natseja aletaan ikävästi kirjoittamaan alakynteen. Mitämitä? No kuitenkin, annan armon käydä oikeudesta, on tässä sen verran reipasta meininkiä ja herkullisia ideoita (kuten kurkussa kurlaava sirkkelinterä, tai elävältä savustaminen). Propsit Aliensin hissikohtauksen kuppaamisesta, sekä MP40:n satojen panoksien suuruisesta tankolippaasta.

Inside / À l’intérieur (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0856288/
Gorno, abortoitu peukalo alas

Olikos tällä tarkoitus symboloida raskautta, kun ensimmäisellä kolmanneksella ei tapahdu juuri mitään? Elokuvan lyhyt kesto (PALina 80 min miinus lopputekstit) huomioiden se ei ole vähän se johdannoksi tuhlattavaksi. Monesti lisäksi jäädään turhaan vellomaan paikalleen, ihan kuin yritettäisiin tehdä psykologista kauhua vaikka gornomielellä tässä kuitenkin ollaan liikkeellä. Ja gornokriteereilläkin ihmiset kestävät ihan epäuskottavan paljon rankaisua ennen hiippakunnan vaihtoa. Pöllhö(i)stä lopputwist(e)istä en edes ala.

Koko se alun onnettomuus on muuten LOLWUT. Miten auton tuulilasi on hajonnut sisäänpäin nokkakolarin seurauksena, kun missään ei näy rekasta pudonnutta konttia tms. joka sen olisi tehnyt (pään iskeytyminen siihen olisi hajottanut sen ulospäin)? Mistä tulevat karmeat ylävartalon vammat muualle kuin turvavyön alueelle, koska kojelauta ei ole painunut sisään? Joojoo, ymmärrän minä, pienellä budjetilla ja tiukalla aikataululla oli lähiromuttamolla saatavilla vaan tuollaiset kolariautot, mutta silti…

All the Boys Love Mandy Lane (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0490076/
Slasher, peukalo ylös

Yllättävää. Amerikkalainen nykykauhu on lähinnä joko 70- ja 80-lukujen uudelleenfilmatisointia tai gornoa, mutta mahtuu sekaan sentään jotain omaa yritystäkin. Niin kuin lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä, perinteittä kunnioittaen ja ammattitaidolla, ja niin edespäin, kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehty tyylipuhdas slasher, jossa on muistettu myös, että ennen kuin läski alkaa tummumaan, pitää olla tarpeeksi pikkutuhmaa paljastelua jotta murha on “rangaistus” “synnistä”. Mutta ihme ja kumma, ei remakena vaan omalla juonellaan.

Kaiken maailman Sahojen jälkeen tämä voi tuntua vähän kesyltä, vaikka pari ilkeääkin tappoa mahtuu mukaan, mutta pointtina ei ole ollutkaan itsetarkoituksellinen visvalla läträäminen vaan nostalgiatrippi, kuitenkin tarpeeksi tuoreella otteella. Kaihoisat vanhat kitaraballadit vain korostavat vaikutelmaa – etenkin elokuvan lopetukseen “Sealed With A Kiss” sopii kuin puukko haimaan. Itse asiassa, koska mukana ei ole haudasta palaavaa yliluonnollista mörkötappajaa, eikä edes mitään kovin noloa tai campia – alun puisevasti näyteltyä bilekohtausta lukuunottamatta, jossa luokan kovis on noin 15 vuotta liian vanha lukiolaiseksi – tämä kohoaa kevyesti puukkohippasten kärkeen. Plus koska tätä ei ole tehty 80-luvulla, neitokaisia kestäisi katsella myös kaulasta ylöspäin (niinkuin se ketään kiinnostaisi – jo alun kamera-ajo keskittyy olennaiseen) ilman että permanentti tuhoaa näköhermot.

Sen lopputwistinkin annan tällä kertaa anteeksi. Osittain siksi, että tästä saisi joku roskalehti tai kukkahattutäti mainion vainokampanjan aikaan (mikäli siis ikinä katsoisivat näinkin marginaalista elokuvaa), kiitos tappajan “Natural Selection” t-paidan: luonnollisesti Pekka-Eric ja Matti ryhtyivät Counter-Strike -larppiin koska olivat nähneet tämän selkäydintä mädättävän elokuvan!

Wicked Lake (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0907681/
Eksploitaatio, peukalo alas

Ai miksi en ole antamassa tälle viittä tähteä? Siinähän on rujoa itsetarkoituksellista väkivaltaa ja enemmän utareita kuin maatalousnäyttelyssä! No ehkä siksi, että eksploitaatioelokuvankin kriteereillä tämä on paskaa. Näyttelijätyöllä saisi potkut ala-asteen koulunäytelmästäkin, ja keskimääräinen Uwe Boll -elokuvakin on paremmin käsikirjoitettu. Tai no, itse asiassa keskiverto pornoelokuvakin on paremmin näytelty ja käsikirjoitettu, plus niissä ei tarvii tyytyä pehmopornoon. Väkivaltakin on lähinnä hellyttävää eikä pärjää toteutuksessa edes legendaariselle Nato Commandolle (joka päihittää tämän muutenkin kaikilla mittareilla sata-nolla). Ns. huumori on sitä tasoa, että Pulttiboiskin tuntuu tämän rinnalla suorastaan nerokkaalta. Kuvauksesta jne. elokuvallisista seikoista ei kannata edes puhua, kaikki on pielessä kuvan rajauksesta alkaen. Ehkä 30 vuotta sitten tämä olisi voinut vielä kelvata “video nastyna”, mutta nykymaailmassa tuomio on armoton.

Seed (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0758781/
Slasher/gorno, peukalo alas aina kellariin asti

Aluksi ne hyvät uutiset. Tästä tulee mieleen ihan vanhat kunnon video nastyt, ei vähiten siksi että tarina on sijoitettu vuoteen 1972 ja että loppupuolella on pari oikeasti ilkeää tappoa (kuten pään vasarointi tohjoksi).

Sitten voikin todeta, että 30 vuotta sitten tämä ehkä olisi vielä mennyt läpi, ja silloinkin lähinnä valinnanvaran puuttuessa ja koska verellä mässäys vielä riitti. Leffa on nimittäin niin perkeleen tylsä, huonosti näytelty, niin pimeässä kuvattu ettei kuvasta saa selvää, ja niin epätunnelmallinen ja eläytymistä karkoittava, että siihen verrattuna Alone in the Darkkin vaikuttaa Citizen Kanelta.

Alun eläinrääkkäysvideon jälkeen poliisit tuijottavat puolisen tuntia nimihenkilön tekemiä tappoja ja nälkäännäännyttämisiä. Sitten seuraa sekava pimeässä kuvattu rynnäkkö jonka tuloksena murhaaja päätyy sähkötuoliin (rusikoituaan sitä ennen pahoinpitelemään tulleet sikakytät). Oi voi, 50 minuutin rajapyykki häämöttää eikä mitään varsinaisesti ole vieläkään tapahtunut. Grillijuhlien mentyä mönkään Seed haudataan elävältä, kiipeää ylös, ja sen kummemmin mitään selittämättä murhaa teloitusmiehistön kuin liukuhihnalta ja lopuksi kaappaa päähenkilöpoliisin perheen. Ylipitkäksi venytetyn loppudraaman ratkaisu nähtiinkin jo trailerissa, niin kuin se ketään kiinnostaisi.

AVPR: Aliens vs. Predator – Requiem (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0758730/
Scifi/toiminta/kauhu, peukalo ylös

Saa nähdä meneekö tämä taas yliarvostuksen puolelle, mutta tämä tuntui jo heti katsottaessa kertaluokkaa paremmalta kuin ykönen, eiköhän se riitä jo antamaan osviittaa Eihän tämä vieläkään ole “oikea” Alien, mutta “oikea” Predator kuitenkin, ja minä tyksin enemmän kuin Alien3:sta tai kamalasta Resurrectionista.

Mutjoo, pidin. Tosin välillä se teinislasher-meininki rasitti, mutta yllättävän tehokasta toimintaa, jopa yllättäviä tappoja, välistä ihan aitoa pakokauhun luontia sekä pari todella ilkeää kohtausta. Suositellaan kaikille synnytyspelkoisille. Plussaa etenkin Predatorien kotimaailman näyttämisestä, samaten CGI:n hillitystä käytöstä, miinusta siitä että kuva on välillä niin pimeä että vaikka miten säätäisi laitteita ei meinaa selvää saada. Voisi rutkuttaa myös siitä, että vähän turhan aikaisin Allut tuotiin Maahan, mutta menee tämä näinkin. Kommenttiraidan mukaanhan kolmosessa keskityttäisiin nimenomaan Weyland-Yutanin ja USA:n armeijan yrityksiin varastaa Predatorien teknologiaa, eli ihmiskunta ei suinkaan ole itse keksinyt Alien-saagan hypermoottoreita, plasmakiväärejä ja smartguneja.

Tosi analyytikko valittaisi, että turhan paljon on faniwänkkäystä, yksi päähenkilöistä on “Dallas”, meillä on äiti-tytärpari, Stryker-miehistönkuljetusajoneuvolla ajelun kuvakulmat ovat oudon tutunoloisia, helikopterin laskeutumisalustalla on jännät paikat, Allu kuolaa kauhistuneen naisen naaman vieressä, jne. Vaikka loppu on asiallisen tyly, on se varastettu 1:1 Resident Evil: Apocalypsesta helikopteria myöten. Mutta koska en ole tosi analyytikko niin kohautan vain kulmakarvojani.