Tag: fantasia

Beowulf (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0442933/
Fantasia, peukalo alas

OK, on tällä hetkensä. Viikinkimenolla ja edes CGI-lantratulla alastomalla Angelina Joliella ei voi kokonaan hävitä. Mutta käsikirjoittajien räpellys ei oikein toimi verrattuna originaalisaagaan. Sitä paitsi, koko leffa on ihan liikaa teknologiademon oloinen. Se on viimeisen päälle laskelmoitu, ja siltä puuttuu sielu. Joka otoksessa on ollut mielessä kysymykset: 1) miltä tämä näyttää trailerissa 2) myykö se 3D-teattereita 3) myykö se efektipajan tuotoksia muihin rainoihin ja 4) miltä se näyttää videopelinä. Etenkin lopun kohtaus, jossa lohikäärmeen perässä roikkuva Beowulf väistelee puunoksia potee pahaa PlayStation-syndroomaa.

Mitä CGI-animaation laatuun tulee, niin edelleenkin metalliesineet ovat fotorealistisesti mallinnettuja, mutta liekit ovat feikkejä ja ihmisten iho tasaiseksi puuteroitu ja hiukset peltiä. Tosin on ihmiskehossa sentään kaksi osaa, jotka on mallinnettu sangen huomiota herättävällä tavalla. Mistä tuleekin mieleen, lähinnä tuntuu että CGI:tä on käytetty teknologiademon ohella ikärajan laskuun, live-actionina tämä olisi ollut R tai NC-17 eikä mikään PG-13. Tosin tekopyhyys rulaa taaskin: Grendelin äidillä on napa, muttei nännejä?

Haukutaan lopuksi itse Grendel, joka on typerimmän näköinen monsteri sitten… ööö…. Mustan laguunin hirviön.

Stardust (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0486655/
Fantasia/komedia, peukalo ylös

Tyksin. Tässä on tavoitettu se, mikä Lucasilta hukkui 30 vuotta sitten: taito kertoa aidosti kaikenikäisiä viihdyttävä satu ilman ruumiineritteisiin keskittyvää huumoria ja kovaäänistä mölinää. Ihan siksi, että on niin erilainen kuin mitään mitä olen viime aikoina katsonut, ja onnistuu aidosti liikuttamaan, saa kymmenen pistettä ja papukaijamerkin ja viisi tähteä ja niin edes päin. Sopisi myös täydelliseksi treffielokuvaksi olematta silti mikään kaavastandardi siirappikomedia.

DragonLance: Dragons of Autumn Twilight (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0825245/
Fantasia/animaatio, peukalo alas

Aluksi, täytyy todeta, että tämän suoraan videolle dumpatun animaation suurin ongelma ei ole, että se olisi luokkaa “talentless hack r4p3d my childhood”. Se kun on kohtuu uskollinen alkuperäiselle. Liiankin. Kun se pohjalla oleva kirjakaan ei ole mikään maailman paras, vaikka epäilemättä siitä monella onkin rakkaat lapsuus/nuoruusmuistot. Mutta ennen kaikkea, filmi saisi olla myös rutkasti pidempi: ~85 min on liian vähän, ei nyt mitään ROTK-mittoja kaivata mutta esmes se kaksi tuntia tekisi terää. Nyt on liian hätäinen tunnelma, pompitaan paikasta toiseen henkeä vetämättä ja mitään selittämättä. Kuka? Mitä? Miksi? Missä? DragonLance-kirjoja lukematon ei tästä ymmärrä yhtikäs mitään.

Edelleen, 2-2,5 tuntia pitkänä tai rankasti uudelleen kirjoitettuna puhuttaisiin aivan eri leffasta. Nyt vain on tehty se pahin vaihtoehto, eli kuvitettu sarja teennäisesti yhteenliitettyjä kohtauksia jotka fanipojat vaativat olevan mukana, ja lopputulos on rushattu. Kirjat kynäilleet Weis & Hickman itsehän olisivat halunneet jakaa tämän kahteen 90 minuutin pätkään (ykönen olisi loppunut Raistlinin sanoihin “Solace is burning.” ja kakososassa olisi sitten ollut haltiasekoilut ja Pax Tharkasin vapautus).

Lyhyyden lisäksi toiseksi suurin ongelma on se, että perinteistä fantasiataidetta ja klassista kasaripiirrettyä yhdistelevään tyyliin on ängetty noin 10-15 vuoden takaiselta näyttäviä vektorilohikäärmeitä ja -draconiaaneja sekä suoraan pakasta vedetty Adobe After Effectsin liekkiefektiä default-asetuksilla. Kontrasti on lievästi sanoen typerryttävä, ja tuo lähinnä mieleen South Parkin, mikä ei liene ollut tavoitteena. Oliko kenties aikeissa tehdä tästä Beowulf-tason CGI-animaatio, ja rautalankamallit oli aloitettu lohhareista, mutta sitten budjetti loppui kesken, lohharit jäi detaljoimatta, ja loppu filmistä piti piirrättää Pohjois-Koreassa (äänet eivät ole huulisynkassa)? Budjettihan kului tunnetusti siihen, että Jack Bauer, Xena, Lex Luthor ja Dawn juttelevat meille pääroolit.

Myös leffan kohderyhmä on jotenkin määrittämättä. Välillä mäiskitään turpaan ilman että ketään sattuu ja ryvetään komediassa, välillä taas näytetään seivästettyjä ihmisiä ja muuta kivaa. Välillä taas sitten fanservice saavuttaa naurettavat mittasuhteet, tai sitten Onyxin ja Tikan animaatiot ostettiin DOA-pelisarjan koodanneelta Team Ninjalta. Huolimatta ajoittaisista “vanhemmatkin pysyy hereillä” otoksista kyllä vaikuttaisi, että enemmän tämä voisi upota nuorempaan polveen. Sen verran iso painoarvo on Tasslehoff/Flint-pelleilyllä.

Ilmeisesti julkaisija tajusi tämän olevan höyryävä kasa ja dumppasi sen suoraan videolle ilman mainostusta. Täysin käsittämätöntä tosin on, miksi huhut puhuvat että jatkoa tulisi – ettei vain menty kämmimään ja tehty useamman filmin sopimus starojen kanssa?

No, ei olla niin negatiivisiä, onhan tämä tähän mennessä paras Dungeons & Dragons -elokuva.

In the Name of the King: A Dungeon Siege Tale (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0460780/
Fantasia, peukalo alas
Eksploitaatio, peukalo ylös

Okei. Myönnetään heti alkuun. Tämä on Uwe “pelielokuva” Bollin B-luokan LOTR-ripoffi, jossa noin 50% kohtauksista soundtrackia, lavasteita ja örkkejä/nazguleita myöten on varastettu esikuvasta. Tämä alkaa kaikkien aikojen noloimmalla tahattoman kaksimielisellä dialogilla. Tässä Ray Liotta suorittaa hämmästyttävän aidon “Jeremy Irons Dungeons & Dragonsissa ja Eragonissa” -silmienpyöritys & hohotusimitaation. Tässä Matthew Lillard vetää saman roolin kuin aina ennenkin, eikä se ärsytä yhtään vähempää kuin ennenkään.

Siltikin, kunhan Boll vain malttaa olla kopioimatta jotain muuta lähdettä, ja antaa oman dadaisminsa juosta valloillaan, elokuvassa on ihan potkua. Fantasiamättö piristyy huomattavasti martial arts -meiningistä (hakusta lähitaisteluaseena automaattisesti bonusta), ja sitäpaitsi kuninkaan ninjakaarti tuo kilometrin lisää katu-uskottavuutta. Niinikään metsähaltija-domina-amatsooneissa (arvatkaa huviksenne kuka heidän johtajatartaan esittää) on potkua.

On tämä valovuosia juurikin mainittuja D&D:tä (sekä sen suoraan videolle dumpattua jatko-osaa) ja Eragonia parempi, vaikkei katsoja olisikaan Böllmanian vallassa. Perusfantasiamättö, jollaisia tarvitaan, että ne klassikot erottuisivat joukosta ja että niitäkin tehtäisiin.

10,000 BC (2008)

http://www.imdb.com/title/tt0443649/
Fantasia/”historia”, peukalo varovaisesti ylös

Kyllä, tämä on aito Roland Emmerich -elokuva: paatoksellista megalomaniaa eikä realismin tai järjen häivääkään. Tällä Emmerich myös saa anteeksi viimekertaisen räpellyksensä, sillä mammuteilla ei voi hävitä! Välillä tosin tökkii, sillä tarina pysäytetään liian monta kertaa paikalleen, eikä vaivaantumiseltakaan aina välty, mutta siinä on sentään mammutteja. Onneksi mukaan on sentään osattu änkeä shamanismia, Atlantis-myyttiä, sun muuta mielenkiintoa ylläpitävää häröilyä, sekä kunnollisen kokoinen loppumättö. Eihän tämä mikään Conan ole, mutta ihan pätevää viihdettä kuitenkin. Sitäpaitsi, siinä on mammutteja. Plus selkeästi Emmerich on tykännyt 300:sta kun sitä pitää paikoin 1:1 kopioida, mikä ei tietenkään ole huono ratkaisu lainkaan. Ai niin, ja mainitsinko että tässä on mammutteja?

Minulle luonteenomaisesti haluan kuitenkin nillittää muutamasta seikasta:

  • “Hirmulinnut”. Oe woe, juurikin sapelihammastiikerit tunkivat samaan ekolokeroon ja syrjäyttivät nämä sukupuuttoon 2 miljoonaa vuotta sitten. Plus näitä on löytynyt vain Etelä-Amerikasta.
  • Mammutit. Miksi paksuturkkisia mammutteja olisi Afrikassa tai Lähi-Idässä, kun siellä jylläsivät jo tuolloin niiden paremmin kuumaan ilmanalaan sopeutuneet elehvanttiserkut? (Plus mammutit, mastodontit ja elefantit ovat matriarkaalisia, eli laumalla on johtonaaras eikä uros.)
  • Rauta, maissi, ratsuhevoset, mammuttien kesytys jne: menevät vaihtoehtoisen historiankirjoituksen piikkiin.
  • Maantiede. W-T-F-F-F-F-F? Luonnollisesti talvisella vuoriylängöllä kenenkään hengitys ei höyryä. Luonnollisesti lumisilta lakeuksilta tupsahdetaan parissa tunnissa trooppiseen sademetsään. Luonnollisesti sademetsä muuttuu yhtä pikaisesti silmänkantamattomiin jatkuvaksi hiekka-aavikoksi. Koska vuorijonot eivät katoa tai ilmaannu 10 000 vuodessa, on tapahtumapaikoille rajallinen määrä vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on, että tarina alkaa Kaukasukselta, ja Suuri Virta on Eufrat tai Tigris; tämä ei selitä trooppista sademetsää vuorten juurella eikä mustia alkuasukkaita pitkin aavikkoa. Tosin ensimmäiset pyramidit rakennettiin juurikin Sumerin valtakuntaan, ei Egyptiin – mikäli nykytiede siis on oikeassa. Samaten maanviljelys alkoi tällä seudulla. Toinen vaihtoehto olisi horista myös sitten vaikka Himalajasta ja Indus-virrasta, kyllähän ne natsitkin etsivät arjalaisen sinisilmäisen rodun alkukotia ja myyttistä Hyperboreaa juuri Tiibetistä. Loogisempaa olisi kuitenkin (ja mikä lienee ollut Emmerichin tarkoituskin), että tarina alkaa jostain Etiopian vuorilta, mutta mitä ihmettä siellä tekee vitivalkoinen luolamiesheimo? Siitä eteenpäin olisi kyllä loogista, että vuorten takana olisi vehmas Itä-Afrikan hautavajoama, ja sen takana savannia ja aavikkoa neekerikylineen, ja Niili veisi pyramideille.
  • Annunaki ja Atlantis-myytti. Vähän olin pettynyt siihen, että edes lopussa kun Leonid… ööö… Delenn… ööö… D’Leh viskaa viimeistä “uponneesta maasta” tullutta jättiä mammutinluisella keihäällään, pysyy kalmo huivin takana, ja nyt jää avoimeksi, oliko kyseessä (elokuvan maailmassa) vain jättikasvua sairastava ihminen vaiko alieni.
  • Huvittavaa kyllä, elokuvahan retconnaa itsensä lopussa lähes historialliseksi. Kas kun kivikautiset alkuasukkaat polttavat laivat ja viskaavat rautaesineet jorpakkoon. Pyramidit jäävät, mutta eipä sitä radiohiiliajoitus paljoakaan pure kiveen. Sitä paitsi, kuka sanoo ettei hautakammioita ole louhittu tai ainakin päällystetty hieroglyfeillä reilusti valmistumisen jälkeen?
  • Apropoo, yhden teorian mukaan sfinksillä oli alunperin leijonan pää, mutta sille on myöhemmin lisätty ruumiiseen suhteettoman pieni faaraon pää. Sfinksi myös katsoo suuntaan, jossa Leijonan tähtikuvio näkyi kevätpäiväntasauksen aikaan juurikin noin 10 000 vuotta eaa, ei suinkaan faaraoiden aikaan. Lisäksi sfinksin tassun alta on voitu ultraäänellä paikallistaa alkavaksi pitkä käytävä, mutta Egyptin viranomaiset ovat kieltäneet kaikki kaivaukset jotta voitaisiin selvittää mitä käytävän päästä löytyisi. Olisihan se vähän noloa, jos kävisikin ilmi, että “egyptiläisen” sivilisaation tunnetuimmat monumentit olisivat muiden rakentamia ja egyptiläiset olisivat vain asettuneet taloksi raunioille.

Reign of Fire (2002)

http://www.imdb.com/title/tt0253556/
Post-apo, peukalo ylös

En ymmärrä, miksi tätä lyödään kuin vierasta sikaa. Siksikö, että siinä sotketaan postapo-genreen lohikäärmeitä? Sehän siitä juuri tekeekin kurkon. Budjetin pienuuskaan ei kovin paljon näy läpi, ja ennen kaikkea leffa on huimia ideoita ja hyviä tyyppejä täynnä. Lisäpisteitä ropisee itsetarkoituksellisesta Star Warsille omistetusta kohtauksesta.

The Covenant (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0475944/
Fantasiaeksploitaatio, peukalo noidutaan maan alle

Kun leffa alkaa mahtavalla Times New Romanilla skriivatulla alkuscrollilla kera Powerpointin vakioefektien, pitäisi osata ottaa DVD pois soittimesta. Kun leffa jatkuu kömpelöllä puhuvapääkohtauksella, jossa roolihahmot selittävät läpi hahmogallerian, pitäisi tajuta viimeistään. Mutta ei niin ei.

Harjolan poika on mennyt luomaan oman genren, pottersploitaation (pitää vielä oikein pistää päähenkilöistä yksi kirkumaan Harry Potter can suck my ass!), jossa päähenkilöt ovat lupaavasti lukion viimeisellä yksityiskoulussa. Tämä tarkoittaisi kyllä toisaalta koulupukuisia tyttöjä. Olisiko uusi klassikko, tai edes eksploitaatiokulttileffa syntynyt? Onko Suomen autovero oikeudenmukainen? Onko Paris Hiltonilla useampia toimivia aivosoluja? Onko palkkasi tarpeeksi iso?

Neljän Salemin noitavainoista selvinneen sukulinjan vanhin miespuolinen perillinen saa aina “Powerin”, ja 18. synttärien koittaessa tapahtuu “Ascending” jolloin demoversio päivittyy retailiksi Noita 1.0:ksi. Sen jälkeen pitää varoa Pimeää puolta (ei tosin näin nimetty), joka on nopea, viettelevä, ja rypistää naaman Palpatinen näköiseksi. Hoh hoijaa. Vähemmän yllättäen viideskin sukulinja on säästynyt mutta on T3h Ultimaat 33vul ja haluaa tappaa neljä muuta saadakseen itselleen POWERR! UNNNLIMITED POWERRR! Warssin ja Pottereiden lisäksi kaikkia mahdollisia kauhuelokuvia ripataan, Evil Deadista Psykoon (suihkussa ei tapahdu murhaa kuitenkaan). Käytävillä haahuillaan The Shiningin oloisesti. Jne. Aijoo, se etiäinen näyttää ihan ankeuttajalta. Siinä missä uusimmassa Resident Evilissä lainat toimivat, tässä tapahtuu täsmälleen päinvastainen. Välillä mennään selkeästi kengännauhabudjetilla, välillä elvistellään mahdollisimman teennäisen näköisellä CGI:llä (hahmot käyttävät Teh Poweria niin silmät joko muuttuvat kokomustiksi ja/tai Suursormus näyttäytyy iiriksessä), mutta suurimman osan ajasta Maailman Ärsyttävimmät Päähenkilöt ™ lätisevät eikä mitään tapahdu. Tasan kukaan ei osaa näytellä vaikka henki olisi siitä kiinni, musiikki kuulostaa “stock musicilta”. Käsikirjoitus, erityisesti dialogi on ilmeisesti peräisin aivovammaiselta apinalta (pyydän tässä kaikilta kädellisiltä anteeksi jo etukäteen). Siniseksi saturoitu kuva joko yökohtauksien ja/tai “noitafiiliksen” takia sattuu jo silmiin, koska suurin osa elokuvasta on näin käsitelty.

Enemmän T&A:ta (väärän, eli sen karvaisemman sukupuolen kankkuja näkyy kyllä liikaakin, mutta kauniimpaa sukupuolta vain parit pikkupöksyt) ja gorea (PG-13, repikää siitä), 12 parsekia vähemmän ärsyttävät päähenkilöt, vähemmän pölhön näköiset efektit (mieluummin vaikka ilman) ja jotain tolkkua soundtrackiin, sekä edes eksploitaatiotason käsikirjoittaja niin tämä menisi känniviihteenä – mutta ei tästä katastrofista saa oikeasti hyvää elokuvaa yhtään millään. Kaikkine ärsyttävyyksineen katson jopa mieluummin Potter vitosta kuin tätä. Tai no, itse asiassa taitaisin mieluummin katsoa jopa Dungeons & Dragonsia kuin tätä.

Harry Potter and the Order of the Phoenix (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0373889/
Fantasia, taikapeukalo ankean alas

Olen täysin väärää kohderyhmää. Katsoin vain siksi, kun tutut (toinen myös täysi jästi, toinen nähnyt vain leffat, ei lukenut kirjoja) pyysi mukaan. Anteeksi vain, jos fanit tästä loukkaantuvat.

Sanotaanko näin, että se saamarin Umbridge tjsp sai minussa aikaan vastustamattoman halun kaivaa aivoni ulos korvan, nenän tai muun tarkoitukseen sopivan ruumiinaukon kautta, jotta kärsimys loppuisi. Tähän verrattuna Jar Jar Binks ja Dungeons & Dragonsin hauska musta mies ovat hienostuneita, vähäeleisiä ja sympaattisia. Samaten, valkokankaan täyttävä näkemys Forrest Gumpista jättiläisenä on vielä vastenmielisempi kuin ihmisenkokoinen esikuva. Viiden pennin keittiöfilosofiaa ja warssiviittauksia kuunnellessa alkoikin jo verinoro valua korvasta. Toisaalta olen kyllä pettynyt, että Lord Vad… Voldemort ei osoittautunut Harryn isäksi.

Siihen, että kärsin loppuun asti, oli tasan kaksi syytä. Tosin toinen syy, eli Natalia Tenan esittämä Nymphadora ei vielä olisi riittänyt, vaikka hottis olikin. Varsinainen syy oli Evanna Lynchin esittä Luna. Toivon, että kunhan tyttö aikuistuu, hänet typecastataan esittämään vastaavanlaisia raiteiltaan olevia rooleja. Todellisuudesta irrallaan olevassa, mutta silti hillitysti käyttäytyvässä (eli siis täysin toisenlaisessa kuin Pulttiboisista karannut Bellatrix) tytössä/naisessa on minusta jotain käsittämättömän seksikästä. (Joojoo, jätetään ne pedofiilisyytökset kotiin, nyt ei olla iltapäivälehtien kaksinaismoralistisilla keskustelupalstoilla. Evanna oli filmatessaan 15.)

Emmäätiä. En oo lukenu kirjoja, onko ne näin ylilyötyjä, mut minusta elokuvaa on dumpattu liikaa alle kouluikäisille sopivaksi “hassunhauskaksi”. Niin kauan kuin muistan, siis vaahtosammuttimen kokoisesta alkaen, olen vihannut sitä että mölistään ja väännellään naamaa kun yritetään muka vedota lapsiin. Vähentämällä hassua naamanvääntelyä ja ylinäyttelyä HP5 olisi ollut minulle ihan mukiinmenevä koko perheen leffa.

Vakavasti ottaen, ellei Luna saa omaa spinoff-leffaa tai kirjaa, on turha odottaa tämän jälkeen, että Pottereita ikinä lukisin tai edes katsoisin leffoja vapaaehtoisesti.

PS. Toisaalta, aihemateriaali on periaattessa pelastettavissa. Kun aikanaan olen elokuvatuottaja, niin tulen tuotattamaan re-imaginingin, joka saa aikaan selittämättömiä platektonisia ilmiöitä JKR:n haudalla. Muutetaan aluksi Tylypahka velhoakatemiaksi, jonne tuoreet ylioppilaat Harry etc. ensimmäisessä osassa menevät. Poistetaan kaikki lapsenmielisyys, huumori suvaitaan vain mustana. Koska kaikki ovat nyt täysi-ikäisiä, niin muutetaan noitien kostyymejä enemmän fantasiakliseiden mukaisiksi. Lisätään rajusti väkivaltaa, dumpataan taikasauvat way too gaynä, sekä erityisesti, Harryn arvesta pitää tehdä näyttävämpi ja realistisempi, eikä mikään teinigootin tylsällä partaterällä viiltämä salamankuvatus. Pelkän ujon pussailun sijaan kunnon kähmintää. Ilkeästä inkvisiittoriopettajattarestakin voidaan tehdä mieluummin koppalakkinen Ilsa-versio, jonka kentaurit repivät kappaleiksi…

Dungeons & Dragons (2000)

http://www.imdb.com/title/tt0190374/
Fantasiasekoilu, taikapeukalo alas

Näin sitä muisti pettää. Ei tämä ollutkaan yhtään niin paska kuin muistin.

Se olikin jotain vielä äärettömän paljon paskempaa. Jos viiden minuutin kuluttua elokuvan alusta alkaa kaivata Böllverseen, niin se ei voi olla hyvä merkki. Ei voi käsittää, mitä aineita tekijätiimi ja näyttelijät ovat vetäneet, ja samaten ne tuotantoyhtiön jehut jotka tämän ikinä päästivät teatterilevitykseen asti, oletettavasti samaa ”taikapölyä” jota elokuvassa kovasti heitellään. Näyttelijätyö, käsikirjoitus, efektit, lavastus, musiikki (jota on noin viiden sekunnin luuppi, jota kelataan koko ajan), ihan kaikki laskettelee alleen. Jeremy Ironsin väännellessä naamaansa hassusti noin sadannen kerran aloin miettiä, että katsoja ei enää kuulu elokuvan kohderyhmään, jos osaa lukea tekstitystä. Ja siihen hassuun mustaan mieheen verrattuna Jar Jar Binks on hillitty ja hienovarainen.

Kokonaan oma lukunsa on totaalisen WTF? loppu. No ilmankos oli WTF, kun alkuperäinen lopetus oli leikattu pois. Nythän päähenkilöt vain muuttuvat elokuvan lopussa ihmeellisiksi valopalloiksi jotka zingahtavat pois ruudusta. Alkuperäisessä lopussa olisikin ollut tämän jälkeen fade-in pelipöytään, jonka ääressä olisivat istuneet päähenkilöiden näköiset pelaajat, eli siis viiden pennin shölömölö-imitaatio “ZOMFG SE EI OLLUTKAAN TOTTA!!1122”. Jostain syystä tämä pudotettiin pois, ja tilalle ehdittiin jo filmatakin Warssia rippaava palkintojenjakoseremonia. Kun tajuttiin, että se olisi ollut liian laadukas tähän tekeleeseen, niin sekin leikattiin pois ja jätettiin vain poistettujen kohtausten joukkoon.

Niin, ja mitäköhän tällä tursakkeella oikein edes on tekemistä Dungeons & Dragonsin kanssa? Hahmoluokkien namedroppailua ja yhtä (fluffin vastaisesti käytettyä) beholderia lukuunottamatta mikään ei muistuttanut siitä, ellei läjää geneerisiä fantasiakliseitä lasketa (haltiasamoojattaren G-kuppista tissihaarniskaa unohtamatta), ja magiakin toimii kovin eri lailla kuin Forgotten Realmsissa/Krynnissä/Greyhawkissa/jne.

No, Nnirvi tiivistikin elokuvan silloin joskus kaikenkattavasti (pyydän anteeksi jos sitaattini on epätarkka): “kuin autokolari, hirveää katsottavaa, mutta poispäinkään ei malta katsoa, koska silloin saattaisi jäädä näkemättä jotain”.

Jadesoturi (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0416871/
Suomi-wuxia-camp, peukalo alas

Voi elämä. Olisivat jättäneet tämän elokuvan vain niihin trailereihin. Ne olivat sentään hienoja.

“Suomalaisia” osuuksia katsellessa tekee mieli repiä silmät ja korvat päästään, johtuen ala-arvoisesta näyttelijätyöstä, korneista vuorosanoista ja sinällään hyvän juonen pölhöstä toteutuksesta. Siinä vaiheessa, kun kaupallisen elokuvan näyttelijät vaikuttavat Nato Commandon koe-esiintymisissä reputtaneilta, niin hälytyskellojen olisi pitänyt alkaa soida. “Kiinalaisissa” osuuksissa taas meinaa nukahtaa, kun niissä lähinnä vain pönötetään. Kaunista on kuvaus, joo. Tosin näistä osuuksista taitava leikkaaja vielä rakentaisi toimivan elokuvan, ilman nyky-Suomeen sijoittuvia osuuksia.

Musiikki on leffan parasta antia. Kaikki taistelukohtauksetkin nähtiin jo trailerissa. Teknisesti leffa on kyllä moitteeton, mutta niin on vessanpönttökin.

Kokonaisvaikutelma oli pelottavan samanlainen kuin surullisenkuuluisassa Kohtalon kirjassa.