Horrors of War (2006)

http://www.imdb.com/title/tt0439615/
Zombie/sota, peukalo alas

Iät ajat katsottavien pinossa roikkunut indie on harmillinen tapaus. Harrastajaporukalla on ollut sen verran hyvät ja autenttiset rensselit käytössään, että olisi oikeasti kannattanut mieluummin tehdä pienimuotoinen sotaleffa toisen maailmansodan länsirintamalta kuin sotkea siihen nolon näköisiä ihmissusia ja supersotilaita. Tai ehkei sittenkään, nytkin näyttelijätyön laatu heittelehtii vähän turhan paljon, ja saman kohtauksen sisälläkin taistelukoreografia vaihtelee ammattilaistasoisesta nolostuttavaan. Ja mitämitä, hullu tohtori oli pakotettu työhönsä? Ei kuulu genreen tuommoiset vetistelyt.

Nato Commando (2005)

http://www.imdb.com/title/tt0774043/

Eksploitaatio/toiminta, peukalo ylös

Täydellinen tuohoase! Suomalaisen Trash Videon toimintaparodia Nato Commando on kerännyt sen verran kulttimainetta kotomaan leffa-aiheisilla boardeilla, että piti tarkistaa, mistä ilmiössä oikein on kyse. Mitä siellä Tampereella oikein sotketaan kraanaveteen, tämäkin on Wreckin lailla sieltä lähtöisin?

Ns. “juonena” Naton kovin kommando Alex Lommo on vetäytynyt Suomen perämetsiin Karhu-pulloja tyhjentämään, ja maalailemaan tyhjistä pulloista asetelmia. Eräänä päivänä entinen pomo, eversti “Fägäri” Fägerlund tulee vieraisille, ja joutuu samantien kidnapatuksi. Lommo päättää etsiä Fägärin, mutta matkaan tulee monta mutkaa, kun juoneen sotketaan Lommon muistikuvia, kansainvälinen suuryritys ja oudot bioasekokeet sekä oudot lonkero-oliot. Lopun “yllätys” ei pitäisi olla yllätys kenellekään, ellei ole nukkunut koko elokuvaa, eikä etenkään jos on lukenut Ruthless Rewievsin legendaarista kasariäksön-opasta (tai edes DVD-kotelon takakannen tekstiä).

Star Wreckin jälkeen on alkanut odottaa indie-elokuviltakin ammattimaista esillepanoa. Meinasin sanoa, että tässä ei ihan ylletty siihen, mutta sitten muistin, että hiljattain näkemistäni suoraan-videolle pätkistä tämä päihittää esmes Iron Eagle IV:n tai Seagal-potkinta The Patriotin niin näyttelijätyön, lavastuksen, musiikin kuin tehosteidenkin saralla mennen tullen, niin otanpa sanani takaisin.

Onhan elokuva indie-voimin tehty parodia, mutta silti jokin tökkii. Onko se tarkoituksellista vai tahatonta, mutta jotenkin tuntuu, että elokuvan ei missään vaiheessa ole edes tarkoitus vaikuttaa liian uskottavalta (edes kasariäksön-standardeilla). Kannatan sitä, että se on tahallista; tekijöillä olisi riittänyt rahkeet parempaankin, mutta koko homma halutaan lyödä tarkoituksella läskiksi ihan sen takia, että täysin kaupalliseen tasoon ei kuitenkaan olisi resursseja. Esmes takaa-ajokohtauksen klaffivirheet, joissa Mitsu Lancer vaihtuu 3-Bemariksi ja takaisin mennen tullen, eivät voi olla enää pelkkää sattumaa. Näyttelijätyö on niin ikään tarkoituksella ylilyötyä, mutta tarkoitukseen riittävää. (Näyttelijöistä muuten ainoa, joka yrittää esittää roolinsa edes jotakuinkin vakavasti, on takautumajaksoissa cameoroolissa Lommon tyttöystävää esittävä, paremmin aikuisviihteen puolelta tunnettu Sabina.)

Jotenkin pätkästä tulee (tunnelman, esillepanon yms. myötä) hieman mieleen surullisen kuuluisan Visa Mäkisen elokuvat. Ratkaisevana erona tosin on, että Visa yritti tehdä elokuvia vakavissaan, mutta tulos oli farssimainen, siinä missä Nato Commando on alun perinkin parodiaa. Elokuva on muutenkin leimallisesti suomalainen, ja vielä nimenomaan tamperelainen.

Itse asia, eli veren lennätys, on toteutettu asiaan kuuluvalla hartaudella. Metalli kohtaa lihan niin taljajousen, puukkojen, talikon kuin luotienkin voimin ja tekoveri roiskuu. Ajoittain splätter saavuttaa jopa Bad Taste/Evil Dead -tyypisen hurmehengen, mistä iso bonus. Pyrotekniikka toimii. Pakollinen CGI puolestaan vaihtelee epäuskottavasta (sankareiden autoa jahtaava Comanche-helikopteri) yllättävänkin toimivaan (alkupuolen bullet time -efekti).

Huumori naurattaa, katsojasta riippuen. Etenkin päähenkilön asennevammaiset onelinerit, joista useimmat ovat variantteja ilmaisusta “Nyt kyllä vituttaa!”. Kaikki asiaan kuuluvat Hollywood-kliseet saavat myös osansa, ja viittauksia on sinne tänne. Asenne on myös Hollywood-skaalaa jyrkempi – huumoria revitään ruumiinosien räjäyttelyn lisäksi siitä, kun päähenkilö vahingossa tuhoaa lastenkarusellin kertasingolla. Lisähupia tarjoaa myös samalla kiekolla tuleva “lapsille sallittu” versio elokuvasta, joka lyhentää kestoa “hieman”. (Mieleen tulee hakemattakin Rambo III:n “videolain” aikainen VHS-versio…)

Pidin sen verran, että suosittelen. Elokuva on omimmillaan esimerkiksi kaveriporukan leffailtoihin tai etkojen vauhdittajaksi. Plus, DVD-kotelon mukana tulee aito Nato Commando -pinssi.

Sää oot tappaja! Sää kuulut Naton kalustoon!

Tapporalli 2066 (2005)



https://www.youtube.com/playlist?list=PL6B26EF32C026F9E4
(playlist koko elokuvalle)
Kotitarveparodiaa scifi-kliseistä, peukalo ylös

Ei jumalation. Samassa leffassa parodioidaan Mad Maxeja, Ritari Ässää, Robocop 2:ta sekä lopuksi vielä 2001:tä. Ja tämä on siis kokoillan legoanimaatio. Stop-motion sekä narut, sähkömoottorit ja ajastimet ovat selkeästi olleet hanskassa. Matte-maalaukset tai “maasto” eivät ehkä ole ihan warssitasoa, mutta pyrotekniikasta bonuspisteitä. Team Americasta muistuttaa järjettömän pitkä legopornokohtaus. Huumori on täysin kieroutunutta ja ääninäyttely ylinäyteltyä. Tämä on kurko.

Väännetään vielä rautalangasta, tämä on mauton, räävitön, itseään toistava, kömpelö, totaalisen amatöörimäinen, ja juuri siksi niin hauska.

The Lobo Paramilitary Christmas Special (2002)

http://www.imdb.com/title/tt0353672/

Sarjislyhäri, ei arvosanaa

Kyllä, Pää Jehusta on elokuva. Juju on siinä, että se oli AFI:n oppilastyö, jotka saavat käyttää tekijänoikeuden alaista materiaalia vapaasti ja ilmaiseksi.

Alkupuoli on sarjakuvalle kohtalaisen uskollinen – tosin tonttujen lahtaaminen on turhan vähäveristä ja liian nopeasti ohi. (Blair Witchille sentään kuittaillaan.) Samaten, Joulupukki ja Lobo eivät otakaan matsia puukkojen kanssa, vaan Lobo hoitelee pukin (jä Pääsiäispupun) päiviltä muuten. Tähän leffa lopetetaankin, johtuen ilmeisesti massiivisesta 2000 dollarin (plus fanien avustukset) budjetista. Eli Joulupukin pajan hyötykäyttö sekä “lahjapakettien” jako joka kotiin jäävät toteutumatta – tosin onhan elokuva post-9/11 kamaa, eli ei moista olisi voitu näyttääkään.

Alkuinnostuksen jälkeen tunnelma lopahtaa em. seikkojen takia aivan liian nopeasti. Lobo ei edes kiroile kunnolla. Ei tälle oikein voi arvosanaa antaa, kun ei ole edes lyhytfilmiksi kummoinen. Sääli, tällä oli potentiaalia olla kaikkien aikojen paras supersankarielokuva.

-Say, don’t I recognize you from someplace?
-Yes! I’m the fucking Easter Bunny!