http://www.imdb.com/title/tt0213149/
Lentoelokuva, peukalo ylös
Katsoin taas kerran Pearl Harborin. Onhan se tyypillinen Hollywood-spektaakkeli (lue: hauska musta mies, hassu änkyttäjä, vanhat vitsit kierrätetty, ennalta-arvattava loppu), mutta minusta silti ihan viihdyttävä. Maailma on täynnä sitä paljon huonompia elokuvia.
—
Vaikka Pearl Harborista sen umpikliseidyyestään huolimatta pidänkin, on pakko yskäistä tässä vaiheessa, ja todeta, että elokuva on samalla lailla autenttisuuteen pyrkivää kuin Suomen ulkopolitiikka oli Neuvostoliiton aikaan puolueettomuuteen pyrkivää.. Autenttisuutta tai realismia Pearl Harborissa on (militariafriikin silmin) tuskin edes sen vertaa kuin iki-ihqussa Top Gunissa. Joka voittaa kaikilla muilla sektoreilla
- Ensinnäkin, japsilentokoneiden maalaus on totaalisen pielessä. Japanin laivaston lentokoneita ei maalattu vihreiksi ennen vuotta 1943, kun Japanin melkein kaikki lentotukialukset oli jo upotettu ja koneet joutuivat toimimaan maakentiltä. Ehjinä säilyneistä koneista tosin iso osa on juuri loppusodan väreissä, eli jos niitä nyt sitten oli käytetty lähiotoksiin, niin virhe olisi vielä juuri ja juuri hyväksyttävissä. CGI:nä luoduissa koneparvissa tälle ei olisi ollut mitään perustetta
- Muutamassakin hyökkäysotoksessa joissa pitäisi olla 1940-luvun alun taistelulaivoja ja risteilijöitä näkyy selkeästi kovin kovin nykyaikaisen näköisiä hävittäjälaivoja, joiden päälle on tökerösti pastetettu CGI-räjähdyksiä.
- Totta kai hyökkäyksessä käytettiin pelkkiä palopommeja, muuten ei voine selittää niitä vaaaaaaltavia tulipalloja joita syntyy vaikka pommin osuessa lennonjohtotorniin.
- Taistelulaivoilla on näköjään mielenkiintoinen tapa kaatua. Ne kun kaatuvat niin, että kyljellään olleessaan niistä on 90% pinnalla (eli enemmän kuin uidessaan) siten, että vain toinen kylki on pikkaisen vedenpinnan alla.
- Sen sijaan, että edes teeskenneltäisiin suojautumista, kannattaa erityisesti ilmahyökkäyksessä lähteä juoksemaan avoimen kentän poikki. Erityisesti silloin, kun viholliskoneet tulittavat kenttää konekiväärein. Erityisesti silloin, jos hetkeä aiemmin on ollut hiekkasäkkien takana suojassa
- Ei ihme, että Doolittlen osasto ei lopussa näe maata lainkaan, laskevan auringon suunnasta päätellen he kun lentävät Japanista itään päin.
- Samaten, mitä hyötyä oli muka matalalentokoulutuksesta, jos kerran it-tulen alkaessa päätetään nousta raskaan it-tulen ulottuville, mutta kuitenkin niin matalalle, että konekiväärit ja käsiaseetkin vielä yltävät? (Raskaiden it-tykkien kranaateissa oli herätesytyttimet, jotka oli turvasyistä mahdollista virittää räjähtämään enintään joidenkin satojen metrien korkeudessa, sen sijaan konekiväärien sun muiden kannalta turvakorkeus olisi ollut vasta reilu kilometri…
- Jne.
- Itkun hetkeksi katkaisevana positiivisena huomiona (huomatkaa nnirvismi): elokuvan päähenkilöthän ovat tietysti keksittyjä, mutta kaksi ilmaan päässyttä amerikkalaista todella ampui seitsemän japanilaiskonetta alas hyökkäyksen aikana