Category: TV-sarjat

Babylon 5: The Lost Tales (2007)

http://www.imdb.com/title/tt0871427/
Scifi, peukalo alas

Pitäisi katsoa tuo ehkä uudelleen ajan kanssa. Jotenkin minulle tuli sellainen tunne, että “liian vähän, liian myöhään”. Yksittäinen jakso 10 vuotta sarjan loppumisen jälkeen on vähän möh. Muutenkin, nostalgia- ja sisäpiirihytinöitä lukuunottamatta, tunnelma tuntui vähän väljähtyneeltä ja vaivautuneelta. Babylon 5 oli merkkitapaus ja uranuurtaja, tärkeä tekijä scifin aikuistumisessa pois Trekin sukkahousuidealismista, mutta se oli 10 vuotta sitten. Niin siinä vain on käynyt, että uusi Galactica on nostanut rimaa sen verran paljon, että tuomaristo kääntää kohteliaasti katseensa pois hyppypaikalta.

Jotenkin tuntuu, että jos Galactica olisi jatkanut (25 vuoden tauon jälkeen, hah) siitä mihin vanha sarja jäi, niin tunnelma olisi ollut vähän samanlainen. Samoin, vain fani on tämmöisessä tapauksessa enää kärryillä, tavisyleisö on täysin ulalla. Eipähän sitä ole heille tarkoitettukaan, toisaalta.

Dune (1984) / Dune (2000)

http://www.imdb.com/title/tt0087182/ (elokuva)
http://www.imdb.com/title/tt0142032/ (minisarja)
Scifi, hourupeukalo ylös, mutta (molemmille inkarnaatioille, eri syistä tosin)

“Ensin madellaan ja sitten pistetään turbot päälle”, totesi nettituttava. Näinhän se leffa menee. Ekat 1½ tuntia menee lähes kirjan mukaan ja on silkkaa rautaa (poislukien hassut laatikon näköiset ornitoprterit kun budjetti loppui kesken, sekä tietysti sardaukarien vihreillä sisävaloilla varustetut biohazard-puvut), sitten keksitään omia ja kustaan juosten homma puolessa tunnissa loppuun. Siitäkin tosin hukataan useita kallisarvoisia minuutteja siihen, että ammuskellaan madon selästä minigunilla. Studio halusi “action cutin”?

Workprint (tai ainakin näkemäni ADM Reconstructed -versio) parantaa toki asiaa, mutta on silti vähän torso. Minkäs teet, sitä suunniteltua kuusituntista versiota kun ei koskaan ehditty filmata, vaan tuo noin kolmetuntinen versio on oikeastaan pisin mitä on kursittavissa kokoon olemassaolevasta materiaalista (vrt. “Alan Smitheen” nimiin pistetty TV-versio, jossa on pahimmillaan käytetty toisaalta konseptitaidetta ja voice-overia, ja toisaalta “stock footagen” toistoa tilkitsemään aukkoja).

Minisarja on sikäli parempi tarinankerronnan kannalta, että siinä kohtaa kun leffaa oli puoli tuntia jäljellä, oli minisarjaa kolme tuntia jäljellä… jotenkin hahmonkehitykselle ja juonelle jää aikaa “vähän” enemmän ja lopputuloksesta se näkyy. Toki minisarjan oma ongelma on se, että se on ennemminkin “filmattu näytelmä”, kuin varsinainen elokuva, mutta silti kokonaisuus toimii paremmin. Tosin lavastuksen suhteen originaali on yliveto: ei CGI:llä voi korvata täysmittaisen De Laurentiis -spektaakkelituotannon houruisia kulisseja.

Il était une fois… l’espace / Olipa kerran avaruus (1982)

http://www.imdb.com/title/tt0282303/
(Lasten) scifi-animaatio, peukalo ylös

Olipa kerran avaruus on käsittämättömän vahvaa kamaa, ottaen huomioon että se on lasten piirretty. Ensinnäkin avaruusalusdesign on huippuhienoa, samaten arkkitehtoninen design. Univormuissakaan ei ole valittamista. Etenkään muka-pahojen jeditempialaisten, joiden kovin tutunmalliseen univormuun kuuluu punainen käsivarsinauha, jossa on valkoisen ympyrän sisällä musta väkänen… (Indoktrinaatio jatkuu sillä, että hyviksillä on huonosti naamioitu EU:n, tai silloisen EEC:n, lippu.) Loogisesti lastenpiirretyssä Planeettaliiton käsiaseet vain tainnuttavat, mutta loppupuolen avaruustaisteluissa on jo sellaista skaalaa, että jää warssitkin toiseksi eeppisyydessä. Tarinatkin toimivat, ns. opetuksellinen materiaali on naamioitu hyvin muun annin sekaan, ja yllättävän vakaviinkin eettisiin kysymyksiin pureudutaan.

Avausjaksossa on muuten huvittava kämmi: nähtävästi Liiton poliisivoimat ovat melkoisella Ned & Jimbo -linjalla, sillä hyperavaruudessa (ylivalonnopeudessa) pakenevalle alukselle lähetetään radiolla pysähtymiskäsky. Kun jostain syystä (mistäköhän?) käskyä ei totella, on pakko alkaa ampumaan varoituslaukauksia. “IT’S COMING RIGHT AT US!”

Wing Commander Academy (1996)

http://www.imdb.com/title/tt0115421/
Scifipiirretty, peukalo alas

Jos jälleen yksi laaduton pelistä animaatiosarjaksi -raiskaus kiinnostaa, niin Wing Commander Academy on varoittava esimerkki. Odotettavissa huonoa animaatiota (pahimillaan jopa filmattua pysäytyskuvaa), kökkö juoni ja kökkö käsikirjoitus, sekavia taistelujaksoja, sekä ristiriitoja kaanonin kanssa. Ääninäyttely (pelien osista 3 ja 4 tutut Hamill, Wilson, McDowell) tosin on hyvää.

BattleTech (1995)

http://www.imdb.com/title/tt0138224/
Mecha-animaatio, peukalon asennosta täytynee käydä useampikin Trial of Grievance

Keshikiäkin kiinnostaa, quiaff?

Kaltaiseni vapaasyntyisen rasalhaagilaisen sunnuntai-mechsoturin partikkelikanuuna kohosi laukaisuvalmiuteen, kun sensoreihin kantautui tieto, että kymmeniä kirjoja ja lähdekirjoja sekä parikymmentä tietokone- ja videopeliä poikinut scifi-strategialautapeli BattleTech oli päätynyt jo vuonna 1995 myös lyhytikäiseksi, CGI:tä ja perinteistä piirtotyyliä sotkevaksi animaatiosarjaksi. Edes netistä löytynyt pitkä lista kaanoninvastaisista yksityiskohdista ei pelottanut, vaan lapasesta karanneen aerotechin vauhdilla kiiruhdin imuttamaan sarjan VHS-laatuiset DivX-taltioinnit tältä saitilta.

Jotenkin ristiriitaiset ovat tunteet. Päin honkiahan tuo on tehty, etenkin mechisodankäynti on paikallaan seisoskelua kiivaan kieppumisen sijaan (ja ne muutkin em. virheet), ja kohderyhmä taitaa olla semmoista etteivät ymmärrä kaikkia hienouksia. Mutta kuitenkin joku outo viehätys siinä on silti (ZOMG Trellwanin taistelu!!111oneonone!!1). Parempi tämä kuin ei mitään. Sitten vain tulee tosin mieleen, että lähes mikä tahansa versiointi samasta aiheesta voisi olla parempi.

Valitettavasti vain live-näyteltyä elokuvaa BattleTechistä puuhaava Dean “Emmerichin kaveri” Devlin hourailee oman versionsa sijoittuvan WizKidsin Dark Age/Age of Destruction -aikaan 100 vuotta Classic BattleTechin jälkeen, joten tämä jäänee ainoaksi yritykseksi visualisoida Klaanisodan tapahtumia pelien välianimaatioiden ulkopuolella.